27.11.2008 - 19:04
Sattuikin äkkiseltään sellainen sauma, että jäi vartti luppoaikaa. Otettiin sitten tottista. Aloitettiin paikallaololla, noin 5 minsaa ja hyvin pysyttiin paikalla. Välillä pieni vihellys kuului, mutta ei paha. Sitten otettiinkin voittaja liikkeitä, istu, maahan, luokse- vauhtitsemppinä sekä luoksetulo oikeaan asentoon lyhyeltä matkalta sekä seisominen. Maahanmenon nopeudestahan en pimeällä itse näe, mutta olettaisin sen olleen ainakin normaali, seisomisen pysähdys oli hyvä ja siitä heti sitten vapautus ja taaksepalkka. Sitten vielä lopuksi leikkiä. Ja tyytyväinen koira :) Ai niin, otettiin vielä ennen autoonmenoa nouto ja sekin meni hyvin. Mukavasti saatiin häiriötä ohikulkijoista.
28.10.2008 - 18:27
Joku tiedotti, että pe saattaa sataa lunta (epäilen?) , mutta sen verran tiedote potki liikkeelle suunnittelemaan jälkeä. Paikka on ollut valmiiksi suunniteltuna jo viikkoja, mutta toiminta on saanut odottaa itseään. Niinpä tänäänkin sitten suunnitelma lopun viimein muuttui, kun jäljen ajo vieraammassa metsässä pimeässä ei sitten oikein houkuttanutkaan. Polkaisin tuollaisen vajaan 800 m jäljen nurmelle kuudella kepillä. Ja vanhetin 1,5 tuntia. Ja otettiin jana ja jälki nousi siitä vauhdilla. Alkuun jo ajattelin, että mennäänkö vähän vieressä, mutta eka keppi kertoikin että jäljellä ollaan. Ensimmäiseen kulmaan tultiin vauhdilla ja jarruja jouduin käyttämään. Kulman jälkeen kestikin sitten tovin ja jonkin matkaakin, ennenkuin päästiin taasen jäljelle. Jotain varmisteltiin kovasti poikittaissuunnassa jälkeemme. Kolme seuraavaa kulmaa meni ok, mutta viides kulma oli jälleen vaikea ja jäljen nosto sen jälkeen myös. Sitten kun taas jäljelle päästiin, niin ajo sujui hyvin samaten kuin viimeinen kulma. Viisi keppiä jäljeltä nousi ja en kyllä pimeässä huomannut minne se yksi jäi; johonkin 4. ja 5. kulman väliin ehkä. Mutta ihan hyvää nenänkäyttöä ja maahan oli tirisevän märkää. Yksi metsäjälki vielä ennen talvea jollei talventulo mene sitten tuonne joulukuulle saakka.
27.10.2008 - 16:36
Jostain ihme syystä ei ole tuo tunnari oikein kiinnostanut aikoihin, mutta sainpa otettua itseäni niskasta kiinni ja saatiin homma tehtyä. Aivan arvailujen varassa oli toiminnan tulos, mutta yllätys-yllätys, koiran nenä toimikin ja kapuloita tutkittiin tarkkaan ja tuotiin sieltä se oikea. Tosin niihin vääriinkin saattoi jäädä märkiä nenänkuvia, sellainen tuhina oli päällä. Otin neljällä kapulalla.
Meille muuten muutti vihdoin uusi perheenjäsen. Kävin esittelemässä chicun koirille ja pedon reaktio oli aivan sama kuin taannoin esittelemääni possu-käsinukkeen. Hirveä pakitus ja varovasti tutkimaan sen jälkeen. Samppa sanoikin, että:"saanko minä näyttää sen koirille, pelkääköhän se saksanpaimenkoira sitä?- pelkäsi :) Mainittakoon että chicun kyljestä löytyy avain, jolla siihen vedetään säpinää. Mutta ei ne immeiset turhaan kerro, että pikkukoirat ottavat johtajan paikan laumassa.
27.10.2008 - 16:29
Esineruutua päästiin sitten puuhaamaan uuteen paikkaan. Etsiskeltiin sellaista paikkaa, missä olisi ollut kanervaa ja sellaista sitten löydettiin. Alue 50x50 aika tasainen, jonkinverran varvikkoinen ja sammaleinenkin. Takaa kävi vinottainen vastatuuli. Laitoin 4 esinettä ja kaikki tuli alle 5 min. Viimeisen etsiskelyn aikana selkeästi koiran vauhti kyllä putosi, pehmeä maasto oli raskasta juosta. Petohan mielellään lenkeilläkin kulkee edelläni poluilla yms. sensijaan että loikkisi metsikössä ja kehittäisi kuntoaan. Pitänee vissiin viritellä taasen mönkkäri-lenkkeihin jotain säännöllisyyttä, ei ole vissiin juostu kuin kerran viimeisen 3 kk.n aikana.
25.10.2008 - 10:12
Vaari pääsi tänään vaihteeksi lenkillä irroittelemaan ja keksi ajankuluksensa jonkin tosi mielenkiintoisen kaivauksen. Sillä välin me pedon kanssa otettiinkin tottista ja kylläpä olikin koiruus innoissaan. Seuraamista pitkää pätkää ja siitä sitten täyskäännöksiä, kontakti oli erittäin hyvä ja käännöksissä suurinpiirtein lennähdettiin ilmassa, upeaa :) Pientä ilonkiljahdusta oli alkuun tekemisessä mukana, mutta ei tehty mitään ennenkuin koira hiljeni ja kiljahdukset katosivat. Leikinomaisesti yhden kerran myös maahanmeno vauhdista kaukana ohjaajasta ja sekin meni hyvin. Kotosalla otettiin sitten vielä metallinoutoa ja kapula tuli hyvin. Katsotaan jos vielä esineruutu otettaisiin tänään vieraassa maastossa. Ja vaarikin lopetti sitten todella multaisena kaivauksensa ja oli tyytyväisen oloinen.
|
Kirjoittaja
Nimi
jaana Kuvaus
Pedon elämää, treeniä ja laiskottelua hyvässä seurassa.
|
![]](http://vuodatus.net/images/templates/red/top-right.png)
