Joku tiedotti, että pe saattaa sataa lunta (epäilen?) , mutta sen verran tiedote potki liikkeelle suunnittelemaan jälkeä. Paikka on ollut valmiiksi suunniteltuna jo viikkoja, mutta toiminta on saanut odottaa itseään. Niinpä tänäänkin sitten suunnitelma lopun viimein muuttui, kun jäljen ajo vieraammassa metsässä pimeässä ei sitten oikein houkuttanutkaan. Polkaisin tuollaisen vajaan 800 m jäljen nurmelle kuudella kepillä. Ja vanhetin 1,5 tuntia. Ja otettiin jana ja jälki nousi siitä vauhdilla. Alkuun jo ajattelin, että mennäänkö vähän vieressä, mutta eka keppi kertoikin että jäljellä ollaan. Ensimmäiseen kulmaan tultiin vauhdilla ja jarruja jouduin käyttämään. Kulman jälkeen kestikin sitten tovin ja jonkin matkaakin, ennenkuin päästiin taasen jäljelle. Jotain varmisteltiin kovasti poikittaissuunnassa jälkeemme. Kolme seuraavaa kulmaa meni ok, mutta viides kulma oli jälleen vaikea ja jäljen nosto sen jälkeen myös. Sitten kun taas jäljelle päästiin, niin ajo sujui hyvin samaten kuin viimeinen kulma. Viisi keppiä jäljeltä nousi ja en kyllä pimeässä huomannut minne se yksi jäi; johonkin 4. ja 5. kulman väliin ehkä. Mutta ihan hyvää nenänkäyttöä ja maahan oli tirisevän märkää. Yksi metsäjälki vielä ennen talvea jollei talventulo mene sitten tuonne joulukuulle saakka.