Iltapäivällä käväistiin lenkillä kivelän maastossa ja tällä kertaa sitten kohdattiin vihulainen. Olen koko kesän ollut varppeillani käärmeiden suhteen, lähinnä jessen vuoksi ja eipä olla yhtään niitä nähty. Tänäänpä oli kohtaamisen aika ja onneksi jesse oli kiinni. Peto ehti kuitenkin käväistä käärmeen luona ja loppulenkki jännättiinkin, että ehtikö puraista. Mitään turvotusta ei mihinkään tullut, onneksi näin :)   Yritin tappaa käärmettä kaverin pitäessä koiria, mutta eipä onnistunut, kun ei käsillä olleilla kivillä tullut osumaa käärmeen päähän. Toivottavasti muista osumista tuli koltiaiselle edes kipuja. Pysyisivät mokomat kaukana metsien siimeksessä. Onneksi oli sen verran viileä päivä, että käärme oli varmaankin vähän kohmeinen...