Päivän touhujen päätteeksi oli pikkaisen pää kipeä, yleensä siihen auttaa särkylääke ja ulkoilu, kokeiltiin sitä taas. Ja auttoi..
Otettiin Pedon kanssa janatreeniä. Eka jana varmaan noin 45 m, jätin koirat puuhun kytkettynä odottamaan, janan kohdalla koirien huomio ja namipurkin jättö. Sitten kaartaen pieni jälki. Peto sitten puusta irti ja lähetys. No h... vetti meni jälkiliina läpi sormien johtuen kosteasta kelistä ja koiran vauhdista ja sinne meni viuhuen koko koira. Oli pikkaisen vauhtia.... koira oikaisi vähän jäljelle ja paineli sen loppuun sen siliän tien.... ei hyvä. Uusintayritys: tein vähän lyhyemmän janan ja ennen koiran lähetystä solmun jälkiliinan päähän. Koira lähti jälleen todella innokkaasti janalle, yritti kertaalleen oikaista jäljelle, jarrutin liinasta ja koira palasi janalle ja löysi namipurkin, sitten ajettiin jälki loppuun löytäen keppi myös. Päätin ottaa pidemmällä janalla vielä kertaalleen: Koira ponkaisi jälleen innokkaasti janalle, otti kaksi ennakointia, mutta jälleen jarrutin liinasta ja löytyi jälleen purkki. Ennakointien kohdalla oli sellaiset vanhat metsätien urat, olisiko vaikuttaneet asiaan ?? Keppiä ei enää viimeiseltä jäljeltä löytynyt, en enää itsekään muistanut, että mihin sen laitoin ja en sitä sitten enää merkannut. Mutta kummasti vaan koira ilmaisi kaksi muuta luonnonkeppiä, jotka poimin matkan varrelta. Märkiä keppejä ja kädessä varmaan 5 min ja niin vain nousi. Älkäämme aliarvioiko tuota koiran nenää....